Iltapäivä lähtö. Mentiin norkoilemaan kentälle, jos vaikka päästäisi aiemmin liikkeelle. Onnistui. Olisi ollut pimiä viimeisellä väylällä, jos olisimme lähteneet omalla vuorollamme. Varsinkin kun edessä touhusi saku-nelikko kantobägeineen, eivätkä osuneet edes palloon...
Sepon jalka oli ampparin puremasta niin turvonnut, että hyvä kun kenkä siihen mahtui. Myöskin valitti kuumeista oloa. Peli ei oikein kulkenut meilläkään, varsinkin kun jouduttiin odottelemaan joka väylällä starttia.
Nelos väylällä Seppo löi melkein holarin!
Lopetimme taapertamisen kolme väylää ennen maalia. Siitä kohtaa oli helppo siirtyä klubin puolelle. Miksi sitä rääkkäisi itseään, jos ei nappaa. Jos meillä olisi ollut pelikaverit, tilanne olisi saattanut olla toinen. Minun olisi ollut ainakin helpompi jatkaa loppuun asti.
Kaupan kautta kottiin ja pasta carbonara tulille.
Iltasen aikana selvisi Sepon kuumottelu. Jalka on rakkuloilla, ei onneksi kipeä. Amppariallergia?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti