Silves Golf

Yö tuli nukuttua joten kuten. Ilmastointi makkarissa ei enää toimikaan? On paineltu nappeja joka suuntaan ja erilaisilla yhdistelmillä. Kuuma on peitolla ja ilman peittoa. Kasilta ulkona näytti tältä. Pilviä jeeee!

Ajeltiin Silvekseen ja lämpöä kyllä jo oli noussut mittariin. En valita! Kentällä oli jotkut kilpailut ja meidän lähtöaikaa oli muklattu puoli tuntia myöhemmäksi. Tänään pelattiin Gordon Ramsayn ja Joan Collinsin kanssa. Pakko keksiä apuja nimien muistamiseen.

Aivn ihana pari Englannista. Joan oli varsinainen ilopilleri ja pojat saivat meitä välillä ohjata takaisin pelin pariin, kun alkoi juttu luistamaan. Päivä kuumeni kovaa vauhtia ja puidenvarjo oli kultaakin kalliimpaa. Tämän puun siimeksessä oli upea pörinä. Siellä oli tuhansittain mehiläisiä keräämässä kukinnoista evästä hunajan tekoon. Uskomaton olo, aluksi hyvin hiljaa katselin ylöspäin, olisiko siellä joku sika iso pesä, mutta luojankiitos ei. Vettä ei olisi ollut lähellä kuin muutama litra, meidän vesipulloissa.

Siis nämä löytyivät jo viime kerralla Silvesin kentältä. Vuohi ei ollut pudonnut, eikä kanat hävinneet mihinkään.

Tänään olimme reippaita ja vuokrasimme trollit. Täytyy sanoa jälleen, että kävellen tämä laji on ihan kunkku. Löysät läskit ne vaan ajelee laiskuuttaan. (toki invaliditeetti on lievennys) Tuokin mäki kun puuskutettiin ylös, peräsuoli oli varmasti puoli metriä ulkona.

Jälleen luonnon ihme pysäytti minun ja Joanin avaukset. Muurahaiset olivat tehneet kulkureitin punaiseen tiiboksiin.

Algarve tarkoittaa tuulista ja tällä alueella on ollut kuulemma pusikkopalo (ei voi kutsua metsäksi), tupakan natsasta syttynyt. Joanilta sain paljon kaikenlaisia tietoja. Aika kiva, kun ymmärtää tuota enkkua jollakin tasolla ja tulee jopa itse ymmärretyksi. Easy-englis kunniaan! Viimeisellä väylällä tarkastimme säätilaa puhelimestani, koska Joan ilmoitti, että huomenna on myrsky. Joku omituinen vänkyrä oli puhelimen sääosiossa, mitä voimakkaaksi tuuleksi saattaisin tulkita. Lämpötila näytti tälle päivälle +31C. Sitä siinä päiviteltiin ja porukalla oli hauskaa kun totesin, että jospa se lämpötila onkin noussut minun housuntaskussa :) Clubilla oluset ja luontolöydöt jatkuivat. Lienee Portugalin tilhi...

Myöskin clubin terassin kantavuus näyttää kyseenalaiselta :)

Sitten kohti kotia. Jumbon kautta. Syömään päätettiin mennä muutaman kilsan päähän, auton ikkunaan laitetun mainoksen kohteeseen. Hirmuinen nälkä, koska oltiin syöty banaanit aamupalan jälkeen.

Siellä se oli ja vain 8,50€ koko dinneri. Kissan kontit, vain baari oli auki klo 17. Ruokaa saa vasta kuuden jälkeen. Ei kun auton nokka kohti Gramachon Clubia.

Upea kukka /puu heti clubille tultaessa.

Ruokakin oli syötävää, vaikka olisin halunnut kalaa ilman ranskalaisia.

Täällä päivänvarjot näyttävät tältä, kun ne laitetaan kiinni. Sateensuojia kun ei tarvita.

Paikallinen kisu lämittelemässä tarjoilijan skootterin alla. Tämä tarjoilija haluaa oppia suomea. joka kerta hän kysyy jotakin ja toistelee niitä itsekseen. Kiva tulla clubille, kun hän jo kaukaa huutaa, että TERVE TERVE, KAKSI ISOA KALJAA? ja me ei tota hälle oltu opetettu (kukaan ei usko...)

Huomenna taasen vapaapäivä. Saas katsoa, millainen myrsky on tulossa?