Da da daadadaada kiitää alla autostraada...

Tasokkaan aamiaisen jälkeen uloskirjautuminen hotellista. Auton löytyminen hallin kolmesta kerroksesta oli aamun ensimmäinen tehtävä. 

 Saksan autobaanaa pitkin kohti Puolaa. 700 km päivämatka. 

Matkalla ei näkynyt oikeastaan muita kuin eri näköisiä tuulimyllyjä tuhansia kappaleita. Vasen kaista ajoi ka 150 km/h. Caravaanarit ja Trabantit vaativat muutaman kerran äkkijarrutuksia. 

Puolan puolelle siirryttäessä tiet kapenivat ja semmoista ränniä ei ollutkaan, mitä ei olisi vanhat ja upeat jalopuut reunustaneet. Jos olen joskus väittänyt, että väli Pmk-Juva on kimurantti tie, varsinkin talvella, niin näihin verrattuna se on valtatie.

Vain yksi 'marjanpolmija' nähtiin tienposkessa, sen sijaan hunajaa, kanttarelleja, tatteja, mansikoita, kirsikoita ja mustikoita kaupiteltiin monen tien varressa.

Lounaskioski tien poskessa bensa-aseman vieressä. 

Liikenne oli vilkasta, paikalliset ohittelivat erittäinkin rohkeasti. Vakionopeudensäädöstä ei ollut oikein mitään hyötyä. Välillä sai jarrutella aikas reippaasti

Maijalle kerrottiin seuraavan hotellin osoite. Aika mutkan tuo kehitti, oli ihan kaivettava vanha Puolan kartta esiin ja etsittävä missä oltiin. Vieläkään ei sen masiinan logikkaa ole keksitty. Jatkossa varauksella jätetään Maijalle päätösvalta suunnan valinnassa.

Upealle kierrokselle päästiin. Rännit vain pienenivät ja ajoaika ei lyhentynyt. Maija oli Arilla päivityksessä, olisko jotain säätöä tehty äipän eksyttämiseksi Puolan laajoille metsäalueille...?

Tämäkin tie on kartalla merkitty kaksinumeroiseksi.

Ihan kuin olisi jonkun pihaan menossa...

Tässä kohden Maija ilmoitti, että ota oikea kaista ja käänny seuraavasta risteyksestä oikealle...

Meinasin pissata housuuni :)

Kyllä me mentiin loppuun asti ohjeiden mukaan, mutta se mutka ihmetyttää. Hauskaa oli ja välillä ei, avioerokin oli lähellä, mutta elämä on ihanaa!

Puolassakin on myös siltoja.

Saavuimme vihdoin hotellille. Nettivaraus, halpa ja lähellä Sand Valleyta. Haikara istuskeli savupiipulla. Seppo kyseli, että uskaltaako tulla samaan sänkyyn... Just joo...

Huone on kuin venäjältä tai punaisten lyhtyjen kadulta. Siisti kuitenkin. Patja ei ihan mieleinen, mutta on ollut pahempiakin alustoja nukkumiseen tarjolla.

Illallinen syötiin ihan kaksin, aika hiljaista näyttää olevan. 

Sisustusarkkitehti on stailannut samaan malliin koko talon. Vuonna?

Erittäin sokkeloinen tämä Hotelli Spa & Zajazd Remi. Tuli mieleen elokuva Hohto, hrrrrrr. Puuttuu ne kaksoset käytävällä leikkimässä.

Kaunis ilta kuitenkin ja ollaan ehjänä perillä. Huomenna pelipäivä. Keskiviikkoon saakka pitäisi olla poutaa, sitten tiedossa vettä.

Tässä näkyy haikaran pesä, haikara oli toisessa kuvassa savupiipulla. Yhdistä halutessasi.