Gibralttar ja vähän muutakin

Ma käytiin Hessun, edellisen asunnon omistajan kanssa illallisella. Loistavaa ruokaa. Napostelukippo meinasi siirtyä Aulin reppuun... Loistavaa ruokaa. Yhteen pöytään oli katettu jättiläis viinipulloja. Hessu tuli meille yömyssylle. Saatoin herran taksiasemalle, etteivät tuhmat tytöt häntä ryövää. Sitten tuli mieleeni, että yksinhän se minunkin sieltä asemalta pitää kotiin palata...

Tiistaina meille tuli vieraita Pieksämäeltä. Kaarina ja Risto. Olipa ihana herätä aamulla ja päästä viikon ajan valmiiksi katettuun aamupalapöytään. Molemmat ovat aamuvirkkuja.

K&R viipyvät viikon ja ohjelmaa oli suunniteltu. Pelit to,la ja su, mahdollisesti myös ma. Pe Gibralttarin retki. Eka kenttä oli Cabopino. Taustalla ihana luksori huvila, joka vuokrataan seuraavalla kerralla.

Perjantaina taaperrettiin kahdeksaksi retkitreffipaikalle. Ei kun muitten turistien joukkoon bussiin laulamaanreippaita retkilauluja: "Kotimaani oompi Suomii..." (vitsivitsi... laulettiinkin "No Karjalan kunnailla lehtii puuuu...")

Pari tuntia bussissa Aurinkorannan historiaa kuullen ja kaupunkien ohi ajaen. Sitten rajanylitys-ja tullimuodollisuudet.

Isosta bussista pikkubusseihin kiertoajelun ajaksi. Oli kyllä kapeat kujat. Ylös vuorelle ja kohti tippukiviluolaa. Upeat maisemat.

Takaisin buseille. Kuuluisat gibralttarin apinat tulivat meitä tervehtimään.

Vauhdilla alas ja pari tuntia vapaata kylällä. Aluksi aamiaiselle pannukakku paikkaan ja sitten seikkailemaan pääkadun vilinään. Ihmisiä oli kuin Prahan keskustassa konsanaan. Hinnat olivat halpoja ja porukka teki ostoksia. Kivoja penkkejä löytyi odotuspaikaksi, jos ei kauppoihin halunnut lähteä. Ilma oli mitä ihanin, tuulinen kylläkin. Täällä käytetään puntia ja puhutaan spanenglishiä, virallinen kieli on englanti kuitemkin. 6,5km2 aueella asuu 33000 ihmistä ja saman verran siellä on espanjalaisia töissä. 25 vuotta pitää asua, jotta saa kansalaisuuden ja se periytyy äidin kautta.

Lauantaina K oli kipiä ja ei lähetnyt meidän kanssa Calanovan upealle vuori-kentälle. Yhteinen tuttu Pauli tuli matkaan mukaan. Korkeuseroja ei oikein kuviin saa vangittua, mutta ilman autoa ei siirtymistä olisi tullut mitään.

Sunnuntaina lähikenttä Mijas Los Lagos oli pelipaikkana.