lauantai 4. maaliskuuta 2017

Tuulessa ja tuiskussa, kylille lähetään!

Säätieto lupasi sadetta ja voimakasta tuulta. S jäi katsomaan hiihtoa huoneeseen ja minä suuntasin pianopaariin kaffelle ja virkkaamaan. 


Paariin tuli muutam muukin, kun laitoin mediaan tietoa sijainnistani. Leivosta nautti puolet meitin porukasta ja silti sitä jäi pala pöytään. Oli aivan liian makeaa.


Vettä vaan tulee ja myrskyää. 


Rohkeat rokan syövät, kukaan muu kuin suomalaiset eivät varmaankaan poistuneet hotellin sisätiloista. Manniset matkalla Esteponan kaupunkiin.


Sataa sielläkin, mutta ei tuule samalla tavalla, lieneekö poukamassa.


Saatiin taksikuskilta kolmen kalaravintolan suositukset, valitsimme vanhassa kaupungissa sijaitsevan Rosaleksen. Siitä vaan eteenpäin ja sieltä löytyy...


Kuljettiin kahden ihanan torin läpi. Olisipa ollut alkuviikon keli. Ketään ei näkynyt missään.






Siellä se on !


Ovella oli upea äyriäisallas.


Ja sisällä vielä toinen.


Kutsuvat, siistit kattaukset ja ystävällinen vastaanotto. Vielä eivät tienneet tipin määrää...


Tilauksen jälkeen menin käymään veskissä ja kas kummaa, ankanmaksapateet oli ennen kuvan ottoa menneet parempiin suihin. Varmaan virolaiset käyneet....


Alkupalana piri-piri katkiksia ja kampasimpukoita. Ai että kun sitä lämmintä, rapeaa sämpylää töppäsi ja makuutti tuossa liemessä, kyllä meni kieli mennessään. Torresin Vino Esmeralda seurana.


Paikallista kalaa ja sen päälle kiehuvaa valkosipuli-öljykastiketta, aaaah!  Lisukeperunat taisivat voittaa viimevuotiset Tyrväiset! Jospa veisikin säkillisenpsikallista pottua mukana? Taitaisi tulla kilohintaa potuille.


Tarjoilija toi tarjottimisellisen erilaisia jälkkäreitä, joista sai valita. En ahneuksissani tajunnut ottaaa kuvaa.
Creme Brule on vaan aina yhtä ihanaa.


Laskun aika. Satku meni, mutta Limotcello lievitti tuskaa.


Ravintola meni heti kiinni kun lähdettiin klo 16.30. Ilma vei varmaankin asiakkaat ja illalliselle sitten seuraavat tulevat vasta seiskan jälkeen. Me ei tämän tankkauksen jälkeen tarvita enää ruokaa ennen aamupalaa.

Sade ei ollut lakannut, kohti takseja eli rantaa.








Taasen hotellilla. Huomatavasti enemmän myrskyä ilmassa.



Anolan Enkelit eli Mimmi-liiga on kutsunut meidät kaikki heitin swiittiin drinksuille klo 20. Eila pyrähti laittamassa minun hiukset upealle letille. Kiitos Eila!


Viimeinen ilta on alkamassa. Huomenna lähtö koti-Suomeen klo 11.10 hotellilta. Mikähän on lakkotilanne Norjalaisella? 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti